outo

« Takaisin sanaston etusivulle
outo (Wiktionary)

Suomi

Adjektiivi

outo (1-F) (komparatiivi oudompi, superlatiivi oudoin) (taivutus[luo])

  1. tavallisesta poikkeava (usein kielteisellä tavalla, koska on tuntematon); epätavallinen, erikoinen, kummallinen
    Jääkaapista tuli outo haju.
    Oudosta isännöitsijästä varmasti valitetaan isännöintitoimistoon
...

« Takaisin sanaston etusivulle