Tällä puuenergia-/polttopuulaskimella voit laskea polttopuusta saatavan energiamäärän. Laskin arvioi myös lämpöenergian hinnan euroa/kilowattitunti. Kentät on esitäytetty oletusarvoilla, joten muuta arvot vastaamaan haluamaasi. Laskimen alapuolelta löydät yksityiskohtia laskimessa käytetyistä tiedoista. Laskin olettaa, että käytetty polttopuu on kuivaa (kosteusprosentti 20%).
Laskennassa sekahavupuun katsotaan sisältävän 50% mäntyä ja 50% kuusta. Sekalehtipuun taas 50% leppää ja 50% haapaa.
Puulajien ja niiden seoksista valmistettujen pilkkeiden tehollinen lämpöarvo käyttökosteudessa ja energiatiheyksiä
| Puulaji | Tehollinen lämpöarvo käyttökosteudessa, kWh/kg | Kosteus, % | Energiatiheys, kWh/i-m3 | Energiatiheys, kWh/p-m3 |
|---|---|---|---|---|
| Mänty | 4,15 | 20 | 810 | 1360 |
| Kuusi | 4,10 | 20 | 790 | 1320 |
| Koivu | 4,15 | 20 | 1010 | 1700 |
| Leppä | 4,05 | 20 | 740 | 1230 |
| Haapa | 4,00 | 20 | 790 | 1330 |
| Sekalehtipuu | 20 | 760 | 1280 | |
| Sekahavupuu | 20 | 800 | 1340 |
Pinokuutiometri? Heittomotti? Irtokuutio?
Polttopuun määrästä puhutaan yleensä joko pinokuutioina tai irtokuutioina. Pinokuutiolla tarkoitetaan yhden kuutiometrin kokoista tiiviisti pinottua puupinoa. Irtokuutiolla, eli heittomotilla tarkoitetaan kuutiometrin kokoista tilaa, johon klapit tai pilkkeet on heitelty sikin sokin. Irtokuutioon mahtuu luonnollisesti eniten ilmaa väliin, joten irtokuutiossa on vähemmän polttopuuta kuin pinomotissa. Lisäksi on olemassa termi ”kiintokuutio”, jolla tarkoitetaan yhden kuutiometrin kokoista, täyttä puuta olevaa kappaletta.
Käytännössä kiinto-, pino- ja irtokuutiometreille käytetään seuraavia muuntokertoimia:
1 irtokuutiometri, eli irtomotti tai heittomotti (i-m3) = 0,6 pinokuutiometriä = 0,4 kiintokuutiometriä
1 pinokuutiometri, eli pinomotti (p-m3) = 1,67 irtokuutiometriä = 0,67 kiintokuutiometriä
1 kiintokuutiometri (k-m3) = 2,5 irtokuutiometriä = 1,5 pinokuutiometriä.
Puulajien pilkkeiden tehollinen lämpöarvo 20% käyttökosteudessa perustuu julkaisuun ”Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia” (VTT, 2016.)
Tulisijojen hyötysuhteet perustuvat takkavalmistajien ilmoittamiin arvoihin sekä julkaisuun ”Polttopuun tuotanto ja käyttö” (Alakangas, E., Erkkilä, A., & Oravainen, H. VTT. 2008.)